Oletko omasta mielestäsi kokenut viinien nuuhkija vai mahdollisesti erotat vain valko- ja punaviinin toisistaan. Olitpa sitten millä tasolla tahansa viinien kanssa, niin voivat viineihin liittyvät termit olla monella hieman hakusessa. Viineistä keskustellessa usein ilmoille heitetään muun muassa seuraavia termejä, kuten tanniinit, sulfiitit tai vaikkapa viinin runko. Onko sinulla nämä termit hallussa vai kaipaatko kenties kertausta aiheesta? Tässä artikkelissa käymme läpi viini termistöä ja luettuasi tämän artikkelin olet sinäkin hieman lähempänä todellista viinitietäjää.
Viinejä kuvaillaan usein jonkun hedelmän mukaan, tarkoittaako tämä siis sitä, että kyseinen viini sisältää tätä hedelmää?
Vastaus on selkeästi, että ei tarkoita. Eri rypälelajikkeissa syntyy pääosin alkoholikäymisen yhteydessä aromaattisia yhdisteitä, joista voi tulla maistajalle mieleen esimerkiksi persikkaisia, omenaisia ja sitruksisia tuoksuja ja makuja. Tästä siis kyseinen kuvailu johtuu.
Mitä tarkoitetaan viinin rungolla?
Viinin runko muodostuu alkoholista, hapoista, täyteläisyydestä, makeudesta (valkoviinit) ja tanniineista (punaviinit). Runko kuvaa viinin rakenteen voimakkuutta ja täyteläisyyttä.
Mitä tanniinit ovat?
Tanniinit eli parkkihapot ovat tummien rypäleiden kuorissa, siemenissä ja tertun rangassa olevia yhdisteitä, jotka liukenevat punaviiniin maseroinnin eli uuttamisen ja käymisen aikana. Tanniineja voi tulla viiniin myös uusista tammitynnyreistä.
Onko punaviinin ja valkoviinin ero vain siinä, et toiseen käytetään punaisia rypäleitä?
Kyllä, punaviinit valmistetaan pääsääntöisesti punaisista rypälelajikkeista ja valkoviinit vaaleista. Punaviinin valmistuksessa rypäleiden väriä antavat kuoret ovat mukana käymisen aikana antamassa viinille värin lisäksi maku- ja aromiaineita, kun taas valkoviinien kuoret murskataan ja mehu puristetaan jo ennen käymistä. Ja mikä olisikaan parempi vaihtoehto yhdistää viinin kanssa kun kevytmielinen mukava pelailu. Voit nauttia pelailusta helposti täällä samalla kun siemailet lempiviiniäsi siinä pelailun ohessa. Näiden kahden yhdistäminen on eittämättä todella hyvä kombinaatio.
Punaviinien maku eroaa valkoviineistä muun muassa siinä, että niissä tuntuvat suuta kiristävät tanniinit. Tanniinit uuttuvat viiniin käymisen aikana rypäleiden kuorista, siemenistä ja rangoista, jotka valkoviineistä poistetaan jo ennen käymisen alkamista. Punaviinit ovat useimmiten kuivia eli niissä ei ole jäännössokeria, kun taas valkoviinejä valmistetaan rutikuivista nektariinisen makeisiin, satoja grammoja sokeria sisältäviin jälkiruokaviineihin saakka.
Mikä on sulfiitti ja mihin sitä tarvitaan?
Viineissä käytetään sulfiitteja eli rikkiyhdisteitä säilöntäaineena ja niiden tarkoitus on suojella viiniä hapettumiselta. Rikkiyhdisteitä syntyy viiniin myös luonnostaan käymisprosessin aikana, joten täysin sulfiititonta viiniä ei ole olemassa. Sulfiittien tarkoitus on myös estää erilaisten epätoivottuja aromeja tuottavien mikrobien kasvua. Näitä mikrobeja ovat esimerkiksi villihiivat sekä maito- ja etikkahappobakteerit.
Mitä tarkoitetaan, kun puhutaan ”kuivasta viinistä”?
Kuivassa viinissä ei ole lainkaan sokeria tai vain vähän sokeria.Kuivassa valkoviinissä voi olla enintään 4 grammaa sokeria litraa kohti. Erittäin hapokkaissa valkoviineissä voi olla sokeria enintään 9 grammaa litrassa, koska korkea hapokkuus peittää makeuden tuntua.
Mitä tarkoittavat termit lajike- ja sekoiteviini?
Lajikeviini on pääosin yhdestä rypälelajikkeesta valmistettu viini. EU:n alueella viinissä on oltava etiketissä mainittua rypälelajiketta vähintään 85 %. Poikkeuksena tähän ovat Yhdysvalloista tulevat viinit, joissa vaatimus on alhaisempi, 75 %.